tiedeuutiset
 
 
Aivojen veden liike paljastaa aivoverenkierron häiriön
Magneettikuvaus paljastaa hapenpuutteen aiheuttamia veden liiketilan muutoksia aivoissa.
  Aivojen verisuonten tukkeutuminen tai sydänpysähdys aiheuttaa aivoihin hapenpuutteen eli iskemian. Solutuhoon johtavat mekanismit käynnistyvät silloin lähes välittömästi, joten nopea diagnoosi on tärkeää.

Magneettikuvauksella (MRI) havaitaan kudosmuutoksia. MRI perustuu veden kuvantamiseen, ja koska suurin osa elimistöstä on vettä, voidaan eri kuvaustekniikoilla kuvata vesimolekyylien liikettä, kuten veren virtausmuutoksia, sekä rakenteellisia muutoksia. Uusilla tekniikoilla ensimmäiset muutokset voidaan havaita jo ensimmäisten minuuttien aikana iskemian alkamisesta. Tärkeää olisi havaita vahingoittumisvaarassa oleva aivoalue, joka voitaisiin pelastaa oikealla hoidolla.

Kimmo Jokivarsi tutki väitöstyössään kudosten vesimolekyylien liiketilan muutoksia aivoiskemian alkuvaiheessa. Iskemian aikana tapahtuvat solutason muutokset aiheuttavat hyvin erilaisia mitattavia muutoksia Iskeemisen vaurion eteneminen voitiinkin ennustaa melko tarkasti moniparametritekniikalla, jossa yhdistetään useiden eri MRI-mittausten tuloksia.

Aivoverenkiertohäiriöt ovat Suomen kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Niihin sairastuu vuosittain yli 10 000 ihmistä, joista kolmasosa on työikäisiä, ja heistä yli kolmasosa menehtyy saamiinsa vaurioihin.
MediPsyko    17.9.2009 8:13 Lähde Probing Water Dynamics in Acute Cerebral Ischemia by MRI. Jokivarsi Kimmo. Kuopion yliopisto.
 
Laulutaidottomuus ei ole pysyvä ominaisuus
  Etkö osaa laulaa? Luultavasti vain luulet, ettet osaa laulaa. Vain murto-osa ihmisistä kärsii amusiasta eli kyvyttömyydestä hahmottaa sävelkorkeuksia. Ero on selvä hieman nuotin vierestä vetävään: amuusikko ei oikeasti tunnista tutuimpiakaan lauluja pelkän sävelen perusteella vaan vasta sanojen avulla.  

Vaikka ei osaisi laulaa nuotilleen, ei ole pysyvästi laulukyvytön. Totaalista laulutaidottomuutta ei nimittäin ole olemassakaan. Etenkään mikään yksittäinen testitilanne – kuten koulun laulukoe - ei kerro taitojen kehittämisen mahdollisuudesta. Jos lapsi ei ”pärjää” ikätovereilleen laulussa, mutta häntä kannustetaan, suurin osa nuotin vierestä laulaneista oppii spontaanisti laulamaan nuotilleen.  

Ihmiskulttuureissa on ilmeisesti aina musisoitu. Ihminen alkaakin reagoida musiikkiin jo kohdussa. Raskauden puolivälissä sikiö reagoi ääniin säikähdysrefleksillä, pään ja silmien liikkeillä sekä pulssin muutoksilla. Kuulojärjestelmä kehittyy valmiiksi sikiön ollessa noin puolen vuoden ikäinen. Jos musiikkiin liittyy äidin tunnereaktioita, hormonimuutokset tekevät muistijäljistä vahvempia kuin pelkkä taustamusiikki.  

Musiikilla on positiivisia sivuvaikutuksia, joita on tutkittu etenkin lapsuudessa. Musiikki tarkentaa kuulokykyä herkistämällä mm. äänien korkeuksille, sävyille ja kestojen eroille. Sellainen valmentaa kielellisesti ensin äidinkielen ja myöhemmin vieraiden kielten oppimiseen. Musiikki on yhteydessä myös keskittymiskykyyn.  

Musiikin merkityksestä musiikillisille olennoille kerrottiin Tieteessä tapahtuu -lehdessä.  
Bio    16.9.2009 10:3 Lähde Musiikki hyvinvoinnin evoluutiossa: Aivot, mieli ja yhteisö. Numminen, Erkkilä, Huotilainen, Lonka. Tieteessä tapahtuu 6 / 2009.
 
Hammaslääkäri on kauhistus monelle aikuiselle suomalaiselle
  Onko hammaslääkärissä käynti mielestänne: ei lainkaan pelottavaa, jonkin verran pelottavaa, erittäin pelottavaa? Näin kysyi Vesa Pohjola väitöstyötään varten. Suomalaisista aikuisista 10 % ilmoitti pelkäävänsä hammashoitoa kovasti ja 30 % jonkin verran. Haastattelussa oli yli 8000 30 vuotta täyttänyttä suomalaista.  

Pelkoon liittyivät suun terveyden ongelmat. Hammashoitoa erittäin pelottavana pitävät ilmoittivat suun terveysongelmista useammin kuin muut. Heillä oli huonompi hammasterveys, ja esimerkiksi reikiintyneet hampaat olivat yleisempiä kuin muilla.  

Säännöllisesti tupakoivat pelkäsivät hammashoitoa todennäköisemmin kuin epäsäännöllisesti tai ei lainkaan tupakoivat. Ikäryhmässä 65+ hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä harjanneet pelkäsivät hoitoa todennäköisemmin kuin vähintään kahdesti päivässä harjanneet.  

Epäsäännöllisesti hoidossa käyvät pelkäsivät hammashoitoa todennäköisemmin kaikissa ikäryhmissä paitsi ikäryhmässä 30–34.  

Hammashoitopelon hoitamisella olisi positiivisia vaikutuksia elämänlaatuun, koska pelon hoito vähentää psykologista ja sosiaalista stressiä, lisää säännöllistä hoidossa käyntiä ja parantaa suun terveyttä.
MediPsyko    15.9.2009 8:58 Lähde Dental fear among adults in Finland. Vesa Pohjola. Oulun yliopisto.
   
 
Vaarallinen syöpä löytyy nyt entistä tarkemmin
  Saila Kauhasen väitöstyön tavoitteena oli parantaa haima- ja neuroendokriinisten (NE) kasvainten toteamista ja levinneisyyden arviointia. Yhdistetty positroniemissiotomografia-tietokonetomografia (PET/TT) osoittautui lupaavaksi sekä kasvainten diagnostiikassa että hoidon suunnittelussa.

Erityisesti haimasyövillä on huono hoitoennuste ja on tärkeää, että kasvainten laatu ja levinneisyys voidaan arvioida mahdollisimman varhain ja tarkasti. NE-kasvaimien diagnostiikka on usein vaikeaa kasvainten pienen koon vuoksi.

Tutkimusaineistossa PET/TT vaikutti kliiniseen hoitokäytäntöön neljäsosalla haimakasvain- ja kahdella kolmasosalla NE-kasvainpotilaista. Kauhasen mukaan PET/TT kannattanee jatkossa ottaa kliiniseen hoitokäytäntöön potilailla, joilla epäillään haima- tai NE-kasvainta.

Merkittäviä vaikutuksia potilaiden hoidon suunnitteluun
 Yhdistetty PET/TT-menetelmä löysi merkittävästi enemmän haimasyövän etäpesäkkeitä verrattaessa perinteisiin kuvantamismenetelmiin ja osoittautui hyödylliseksi hyvän- ja pahanlaatuisten haimakasvaimien erotusdiagnostiikassa. 

NE-kasvaimien diagnostiikka on usein vaikeaa kasvainten pienen koon vuoksi. Etenkin perinteisten kuvantamismenetelmien ristiriitatilanteissa tällä tekniikalla saatiin huomattava hyöty. 

Tutkimuksen löydökset ovat merkittäviä, koska sekä leikkaus- että syöpähoidon suunnittelun kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää arvioida luotettavasti kasvaimen levinneisyys. Haimasyövän suhteen vain 10-15 %:lla potilaista tauti on poistettavissa kirurgisesti toteamishetkellä. Nykyisin ainoa keino arvioida tilanne luotettavasti on vatsaontelon tutkimusleikkaus. Näin ollen leikkaukseen joutuu potilaita, joilla tilanne ei enää ole hoidettavissa kirurgisesti. Turha leikkaus huonontaa potilaan elämänlaatua ja viivästyttää syöpähoitojen aloitusta. 

NE-kasvaimien osalta on useissa tutkimuksissa osoitettu, että potilaan ennuste paranee mikäli mahdollisimman paljon tautipesäkkeistä pystytään poistamaan leikkauksessa. Tutkimuksessa käytetyllä menetelmällä löydettiin merkittävästi enemmän NE-kasvaimien tautipesäkkeitä ja pystyttiin ohjaamaan kirurgiaa muita kuvantamismenetelmiä täsmällisemmin.
MediPsyko    14.9.2009 8:53 Lähde Positron emission tomography in the diagnosis and staging of pancreatic and neuroendocrine tumors. Saila Kauhanen. Turun yliopisto.
   
 
Merikotkan pelko estää minkkien uimamatkat
  Pälvi Salon tutkimus radiopannoitetuilla minkeillä osoitti, että ainakin naarasminkit välttävät pitkiä uintimatkoja merikotkien saalistusriskin ollessa korkea. Huippupetojen suosiminen voisikin tarjota osittaisen ratkaisun vieraspeto-ongelmaan.

Merikotkat saalistavat minkkejä ulkosaaristossa. Saalistus mitä ilmeisemmin  vaikuttaa siihen, miten minkit muuttavat käytöstään välttääkseen saaliiksi joutumasta. Koska ainakin naaraat karttavat uimamatkoja, merikotkat käytännössä hidastavat minkkikannan kasvua ulkosaaristossa.

Salo selvitti väitöstyössään yli sadan ympäri maailmaa tehdyn petopoistokokeen vaikutusta saaliseläimiin. Tutkimuksessa seurattiin verrokkialueiden saaliseläinkantojen kehitystä suhteessa alueisiin, joilta pedot oli poistettu. 

Saaliseläinkannat kasvoivat huomattavasti enemmän vieraspetojen poiston jälkeen kuin alkuperäispetojen poiston jälkeen. Yhdessä muiden ympäristömuutosten, kuten esimerkiksi elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen kanssa, vieraspedot saattavat lisätä uhanalaisten lajien sukupuuttoriskiä.

Vieraspetojen vaikutus saaliseläinkantoihin on suuri, mikä selittyy todennäköisimmin sillä, että saaliseläimet eivät osaa tarpeeksi hyvin varoa niille outoa petoa. 

Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva minkki on aivan uudenlainen peto Saaristomeren ulkosaaristossa, missä se aiheuttaa suurta vahinkoa niin lintu-, myyrä- kuin sammakkokannoille.
Bio    14.9.2009 8:42 Lähde On lethal and nonlethal impacts of native, alien and intraguild predators - evidence of top-down control. Pälvi Salo. Turun yliopisto.
   
 
Halot ja humala kelpasivat veroiksi Kustaa Vaasalle
Kruunun talous perustui 1500-luvulla talonpoikien veronmaksuvalmiuteen.
  Kustaa Vaasan aikana suomalaisten verotuksessa tukeuduttiin keskiaikaisiin tapoihin ja perinteisiin. 

Veroa kannettiin mitä erilaisimpina parseleina: tavallisimpien viljan, voin ja kalan ohella mm. halkoina, heinänä, humalina, nahkoina, lihana, turkiksina, traanina ja tervana. Kruunu tarvitsi verotuotteita mm. palkkoihin, kuninkaankartanoiden, linnanväen ja sotalaivaston ylläpitoon. Tarvittaessa ylijäämätuotteet saatettiin myydä ulkomaille. Myös työvelvollisuudet voidaan lukea veroiksi. 

Rahan osuus verotuksessa vaihteli eri maakunnissa. Rannikkoalueilla rahan osuus oli talonpoikaispurjehduksen takia sisä-Suomea, esimerkiksi Hämettä ja Savoa suurempi.

Keskiaikaista 
 Suvianna Seppälä totesi väitöstyössään, että verotuksen osalta voidaan keskiajan ja uuden ajan rajapylvästä siirtää suosiolla 1500-luvun loppupuolelle. 

Perintötalonpoikien veronkanto vaihteli paljon eri maakunnissa, pitäjissä ja jopa verokunnissa. Verotukseen vaikuttivat niin asutuksen ikä, elinkeinolliset ja maantieteelliset seikat kuin myös asutuksen sijainti suhteessa kartanoihin ja linnoihin.

Käytännössä verokuorma oli varsin kirjava - veroa maksettiin niillä tuotteilla, mitä talosta löytyi. 1570-luvulta alkanut lähes jatkuva sodankäynti pakotti kruuna keräämään yhä raskaampia apuveroja, ja samalla myös rästit eli verovelkaantuminen lisääntyi. 

Verotuksen yhtenäistämistä 1600-luvun alussa
 1600-luvun alussa Kaarle IX:n aikana toteutettiin verouudistus, jossa verojärjestelmää yksinkertaistettiin ja jonkin verran myös yhtenäistettiin. Samalla kaikissa lääneissä luovuttiin yhteisöllisistä veroista. 

Keskimäärin talonpoika maksoi vuotuista veroa 1600-luvulta alkaen noin kymmenellä eri verotuotteella. Tällä maaverouudistuksella oli kauaskantoinen vaikutus - se oli pääperiaatteiltaan voimassa aina 1840-luvulle asti.  
MennytAika    14.9.2009 8:29 Lähde Viljana, nahkoina, kapakalana. Talonpoikien maksamat kruununverot Suomessa v. 1539 - 1609. Suvianna Seppälä. Turun yliopisto.
   
 
Mitä lihalle tapahtuu viimeisen käyttöpäivän jälkeen?
Kauppojen liha- ja kalatiskien joskus hiukan ikääntynyt ja marinadilla peitelty tarjonta on ollut viime viikkoina luupin alla. Mitä lihassa tapahtuu, kun se vanhenee?
  Jukka-Pekka Suomela Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitokselta kertoo:  

- Lihassa olevat bakteerit alkavat lisääntyä ja käyttää lihaa ravinnokseen. Tuore liha on hyvä kasvualusta mikrobeille, ja liha pilaantuu helposti, jos sitä ei säilytetä asianmukaisesti tai jos säilytysaika on liian pitkä.

Elintarvike voi sisältää merkittävästi terveydelle haitallisia tekijöitä, vaikka pilaantumisesta ei olisi selviä merkkejä. Kun bakteereja on riittävästi, esiin tulevat ensimmäiset pilaantumisen merkit eli epämiellyttävät hajut. Haju johtuu bakteerien erittämistä aineenvaihduntatuotteista. Pilaantumisen edistyessä lihan koostumus muuttuu, kun bakteerit alkavat pilkkoa proteiineja.

Mikäli mikrobit pääsevät sopivissa olosuhteissa esteettä lisääntymään, sairauksia aiheuttavat muodot tai niiden tuottamat myrkyt voivat elimistöön päästyään aiheuttaa ruokamyrkytyksen, jonka oireet ja oireiden voimakkuus riippuvat mikrobityypistä ja -lajista. Bakteerien aiheuttamiin ruokamyrkytyksiin liittyviä oireita voivat olla muun muassa ripuli, vatsakivut, pahoinvointi ja oksentelu. Väärin säilytetyn tyhjöpakatun kalan ja lihan syömisessä piilee vaarallisen botulismin riski.

Säilyvyyteen ei vaikuta, onko liha luonnonmukaisesti tai "tavanomaisesti" tuotettua. Tuore luomu-liha ei ole itsessään mikrobiologisesti enemmän tai vähemmän puhdasta tai pilaantuvaa kuin tavallinen.

Marinointi ei estä bakteerien toimintaa

- Vanhentuneen lihan marinointi voi peittää epämiellyttävää hajua ja makua, mutta se ei estä bakteerien toimintaa tai ruokamyrkytystä. On syytä epäillä, että vanhentuneen lihan myyntiä ja marinointia harjoittaneet kaupat ovat osoittaneet suurpiirteisyyttä myös muissa elintarvikehygieniaan liittyvissä oleellisissa seikoissa, sillä tavallisesti kompromissi seuraa kompromissia.

Oleellista on muun muassa, että tuoreen lihan kuljetuksessa ja varastoinnissa säilyy yhtenäinen kylmäketju tuottajalta kuluttajalle asti. On myös tärkeää, että tässä ketjussa pakkaamatonta lihaa ei missään vaiheessa kosketa ilman suojakäsineitä.

Tuore liha tulisi säilyttää korkeintaan +6 °C:n lämpötilassa, jauheliha ja kala mielellään vielä kylmemmässä. Viimeinen käyttöpäivä on voimassa vain, jos elintarviketta on säilytetty koko sen elinkaaren ajan asiaankuuluvassa säilytyslämpötilassa.
Bio    11.9.2009 10:10 Lähde UTUonline.
   
 
Kallista, mutta vaikuttavaa Parkinson-hoitoa
  Aivojen keskiosan mustatumakkeen dopamiinisolut tuottavat dopamiinia, joka on tärkeä välittäjäaine ihmiskehon liikkeiden säätelyn kannalta. Parkinsonin taudissa dopamiinisolut alkavat kuolla. Parantumattoman, hermoston rappeutumista aiheuttavan sairauden pääoireita ovat vapina ja liikkeitten hidastuminen.

Tutkijatohtori Liina Lonka ja akatemiaprofessori Mart Saarma Helsingin yliopiston Biotekniikan Instituutista ovat löytäneet aivojen dopamiinisoluja suojaavasta GDNF-proteiinista uuden varianttimuodon, jolla voi olla tulevaisuudessa tärkeä merkitys Parkinsonin taudin hoidossa.

Proteiinilla on tehty useampia kliinisiä kokeita ja osassa potilaat ovat hyötyneet hyvinkin paljon hoidosta eli Parkinson-oireet ovat vähentyneet ja elämänlaatu on parantunut.

GDNF-proteiinia on ruiskutettu Parkinson-potilaiden aivoihin. Longan mukaan tällainen hoitomuoto ei voi tulla laajempaan käyttöön, sillä se vaatii huippukirurgin ja muita kalliita järjestelyjä. Jostakin on kuitenkin lähdettävä liikkeelle kun ryhdytään tutkimaan jonkin molekyylin terapeuttista vaikutusta.

Toisessa testatussa hoitomuodossa aivoihin sijoitetaan kapseli, jonka sisällä on GDNF-proteiinia tuottavia soluja. Kapselista proteiini leviää hoidettavalle alueelle. Kolmas, vielä tällä hetkellä vähän käytetty hoitomuoto on geeniterapia, jossa aivoalueelle siirretään GDNF-proteiinia tuottava virus.Parkinsonin taudissa oireiden ilmetessä jo noin 80 % dopamiinisoluista on kuollut.

Paras tilanne olisi se, että solujen kuolema voitaisiin havaita jo ennen oireiden tuloa.

Lue koko juttu uuden proteiinivariantin tiestä keksinnöstä lääkkeeksi Tietysti.fi -sivulta
Suomen Akatemia    9.9.2009 9:14 Lähde Risto Alatarvas / Suomen Akatemia
   
 
”Harva on nähnyt oman itsensä ilmestyvän eteensä”
  Déjà vu –ilmiö on monille tuttu: ”tämän olen kokenut aikaisemmin”. Harva on nähnyt oman itsensä ilmestyvän eteen tai yhtäkkiä havainnut kaikkien äänten voimistuvan tai ihmisten puheen muuttuvan ”Aku Ankka” -puheeksi. 

Tällaisia poikkeavia kokemuksia voi esiintyä partiaalisten eli paikallisalkuisten epileptisten kohtausten aikana. Mirja Johansonon ensimmäisten joukossa systemaattisesti tutkinut partiaalisen kokemuksia. 

Partiaaliseen epileptiakohtaukseen voi liittyä n.s. automaattinen käyttäytyminen. Silloin henkilö voi kohtauksen aikana selviytyä monimutkaisilta näyttävistä toiminnoista. Hän voi esim. jatkaa ruoan laittoa, pianon soittoa, ajaa polkupyörällä paikasta toiseen, jäädä pois oikealla juna-asemalla ja löytää tien kotiin ilman minkäänlaista muistikuvaa tapahtumista. Voidaanko sanoa että potilas kohtauksen aikana on zombi?

Koska epileptiset kohtaukset aiheuttavat tajunnan tilapäisen vääristymän tai katkon, niiden avulla voidaan tutkia tajuntaa ja sitä ylläpitäviä aivomekanismeja. Kokemusten ja käyttäytymisen tutkiminen antaa arvokasta teoreettista tietoa ja käytännön hyötyä auttamalla ymmärtämään paremmin näitä usein pelottavia ja hämmentäviä kokemuksia ja tapahtumia.

Johanson esittää uusia käsitteitä ja metodeja tajunnan tason ja sisällön tutkimiseen partiaalisten kohtausten yhteydessä. Väitöstyö sisältää myös systemaattisia kuvauksia 302 kohtauksen perusteella. 
MediPsyko    7.9.2009 9:30 Lähde Mirja Johanson. Epilepsy and consciousness. Subjective experiences in partial epileptic seizures. Åbo Akademi.
   
 
2000 vuoden viileneminen hävisi kasvihuonekaasuille
 

Sininen käyrä näyttää arvion arktisen alueen lämpötiloista viimeisen 2 000 vuoden aikana. Vihreä linja osoittaa pitkäaikaisen viilenemisen suunnan. Punainen käyrä näyttää havaintoihin perustuvan todellisen lämpötilamuutoksen.

Arktinen alue lämpenee, vaikka sen pitäisi viilentyä. Maan akselin kallistumisen aiheuttama viileneminen on nimittäin jatkunut aivan viime aikoihin asti, ainakin viimeiset 2000 vuotta. Ilman ihmisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä viileneminen ilmeisesti jatkuisi.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa määritetään tarkasti, kuinka paljon arktinen alue on viilentynyt maan akselin kallistumisen muutoksen takia.

Tutkijoiden mukaan akselin kaltevuussuunnan muuttuessa arktisen alueen kesälämpötila on laskenut jopa 0,2 oC jokaista tuhatta vuotta kohti, mutta hiilidioksidipäästöjen vaikutus on alkanut viedä voiton viilenevästä trendistä. Vuonna kesälämpötila oli jo 1,4 oC lämpimämpi kuin olisi ollut odotettavissa viilenevän trendin perusteella. Tutkijoiden mukaan arktinen alue on lämmennyt jopa kolme kertaa muita alueita nopeammin, koska aurinkoa heijastava lumi- ja jääpinta on korvautunut säteitä tehokkaammin varastoivaksi pinnaksi, kuten maaksi tai jäättömäksi mereksi.

Uusi tutkimus selvitti menneiden aikojen viilenemisen määrän entistä tarkemmin. Tulokset saatiin yhdistämällä järvisedimenttien sekä jää- ja puuvuosilustojen tietoja simulaatioiden lämpötiloihin. Science-lehdessä julkaistua tutkimusta johtivat Northern Arizona -yliopisto ja yhdysvaltalainen ilmastotutkimuskeskus NCAR.
GeoAtmos    5.9.2009 9:30 Lähde Recent Warming Reverses Long-Term Arctic Cooling. Kaufman et al. Science 4 2009. UCAR  Kuva Science, UCAR
   
 
Metsä turpoaa sateessa hetkeksi ja havaittavasti
  Metla seuraa puiden paksuuskasvua erityisen tarkasti kahden 70-vuotiaan ”pantakuusen" avulla. 1930-luvulla istutetut kuuset sijaitsevat Kivalossa ja Punkaharjulla. Kuuseen asennettu kasvupanta mittaa muutoksen puun ympärysmitassa tunnin välein, ja kasvukäyrää voi seurata Internetissä lähes reaaliaikaisesti.

Tältä vuodelta puiden paksuuskasvu on jo päättynyt. Koko Suomessa puiden paksuuskasvu päättyy elokuun puolivälissä. Havupuiden paksuuskasvu alkaa Etelä-Suomessa keskimäärin 20.5-25.5. Pituutta puut kasvavat vielä lyhyemmän aikaa. Eniten puiden rungot kasvavat heinäkuun aikana.

Eri vuosien kasvukausissa on huomattavia eroja. Ympärysmittaan vaikuttavat niin sateet kuin helteetkin, ja myös päivä ja yö. Sääoloiltaan hyvinä kesinä kasvua saattaa kertyä 20 -30 %:a normaalia enemmän.

Tämä vuosi?
 Tänä vuonna toukokuun lämpötilat olivat Etelä-Suomessa valtaosin pitkän ajan keskiarvojen yläpuolella, mikä vauhditti puiden lähtöä kasvuun. Loppukevään kuivuus saattoi vaikuttaa muiden kasvien elintoimintoihin, mutta metsäpuut tuskin kärsivät siitä, sillä lumien sulamisvedet pitävät metsämaat kosteina keväällä. Heinäkuun keskilämpötila oli Etelä-Suomessa melko lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kesän sademäärät ovat olleet runsaita, mikä on kuusen kasvulle eduksi.

Sateet turvottavat puita
 Kaikki mittauksissa kasvulta näyttävä ei ole kasvua, eli kasvupannalla mitatut muutokset puun rungon läpimitassa eivät aiheudu pelkästään uusien solujen muodostumisesta. Rungot myös turpoilevat ja kutistuvat niiden sisältämän vesimäärän vaihdellessa. Poutapäivinä puut haihduttavat enemmän vettä kuin juuristo pystyy maasta ottamaan. Tämä näkyy kasvukäyrissä muun muassa siten, että keskikesän poutajaksojen aikana runkojen läpimitta lisääntyy hitaasti tai ei lainkaan, vaikka runkoihin muodostuu uusia soluja.  

Sateet näkyvät mittauksissa hetkellisesti puun läpimitan kasvuna, jonka jälkeen rungon läpimitta taas pienenee puun haihduttaessa vettä. Kesäkuun 4. päivänä Etelä- Suomen yli liikkui runsassateinen ukkosrintama, mikä näkyy Punkaharjun koepuun kasvukäyrässä läpimitan nopeana nousuna. Muutos palautui osittain sateiden hellitettyä, joten kyse on ollut suurelta osin sateen aiheuttamasta turpoilusta.  

> Linkki "Viimeisin viikko"
http://www.metla.fi/metinfo/kasvu/paivittainen/index.htm


Bio    4.9.2009 9:39 Lähde Metla
   
 
Briteillä kolkko kuva Suomesta: ”kylmää, ei mitään, lunta”
  Saila Saraniemi on tehnyt Joensuun yliopiston ensimmäisen markkinoinnin väitöskirjan Suomi-brändistä Ison-Britannian matkailumarkkinoilla. Tutkimus tuo uutta tietoa erityisesti matkailuorganisaation sisäisten tekijöiden merkityksestä brändin rakennuksessa. Suomessa tuoteperustainen, imagoa ylläpitävä ja kohderyhmän käsityksiä korostava filosofia on muuttunut tarkasteluajankohtana kohti yhdessä luotavaa, syvemmän sidosryhmäyhteistyön huomioivaa brändäysprosessia.  

Saraniemi on toisaalla (2002) selvittänyt lyhyillä haastatteluilla, millaisia mielikuvia Suomi herättää Isossa-Britanniassa. Yleisin mielleyhtymä oli kylmyys (15%). Toiseksi yleisin reaktio oli rattaiden lyöminen tyhjää – Suomi ei herättänyt mitään mielikuvaa (11,5%). Lumikin tuli mieleen vain alle kymmenykselle (8,8%).  

Suomen kesä oli melko tuntematon ajatus briteille, ja Suomesta kertovat kuvat painottuvatkin Isossa-Britanniassa talveen.  

Suomi lomakohteena ei herättänyt mitään mielikuvaa yli viidennekselle (22%). Positiivisesti maatamme lomakohteena kuvaili 11 %, yksinkertaisesti kylmäksi sen mielsi 8 %. Matkustushalunsa Suomeen myönsi 5 %, kielsi 4 %.  
GeoAtmos    3.9.2009 9:48 Lähde Destination branding in a country context. A case study of Finland in the British market.Saila Saraniemi. Joensuun yliopisto. Publicity and Image of a Country: Finland in British Press. Saila Saraniemi. (at) Rotterdam School of Management.
   
   
 

hae uutisista