| |
| |
 |
|
| |
| |
Suosikit
|
| |
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
Onko pyykkääminen vaarallista terveydelle ja sisäilmalle?
Raja-arvoja hipovat pölyhuiput mitattiin taloissa, joissa käytettiin zeoliitteja sisältävää pesuainetta.
| |
Monissa pyykinpesuaineissa pehmentävät fosfaatit on korvattu zeoliiteilla (usein synteettisillä natriumalumiinisilikaateilla). Maailmanlaajuisesti niitä käytetään tehokkaissa pesuaineissa miljoona tonnia. Pyykkiin zeoliitit jäävät pesun jälkeen hiukkasina: yhdessä kilossa tekstiiliä voi olla 0,1-3,5 % zeoliitteja, jopa 5 %. Määrään vaikuttavat mm. pesukone ja pesuainekoostumus. Ruotsin kuluttajaviranomaisen mukaan nykyiset pesukoneet eivät huuhtele pyykkiä riittävästi, mikä on lisännyt zeoliittihiukkasten määrää puhtaissa tekstiileissä.
Ruotsalaistutkijat tutkivat kolmea samankaltaista taloa, joista kahdessa kärsittiin häiritsevästä pölyongelmasta. Näissä kahdessa talossa käytettiin pyykinpesuainetta, joka sisälsi zeoliittia. Suurimmat hiukkasarvot mitattiin silloin, kun taloissa käsiteltiin tekstiilejä.
Ilmassa olevien hiukkasten massakonsentraatio ylitti huippuhetkinä 1 mg/m3. Tuo raja-arvo on pesuaineissa yleisimmin käytettävälle zeoliitille (natriumalumiinisilikaatille) alhaisin pitoisuus, jolla on havaittu haitallinen vaikutus (LOAEL-arvo). Näin ollen tutkimuksen kahdessa talossa pölykonsentraatio oli lähellä turvallisuusmarginaalia (MOS).
Hiukkasten määrä vaihteli vuorokaudenajan mukaan, mutta vaikutti olevan suurimmillaan, kun taloissa tehtiin erilaisia askareita. Hiukkaset jakautuivat nopeasti joka puolelle taloa, luultavasti koneellisen ilmankierron takia. Erityisesti tekstiilien käsittely aiheutti hiukkasmääriin piikin, kun asukkaat sijasivat vuoteita, menivät nukkumaan, rumpukuivasivat pyykkiä tai käsittelivät tekstiilejä kodinhoitohuoneessa.
Tutkijat selvittivät asiaa myös laboratoriossa. Niistä tekstiileistä, jotka pestiin zeoliittia sisältävällä pesuaineella, lähti noin viisinkertainen massamäärä (0,5 mg/m3) hiukkasia kuin muista tekstiileistä (0,1 mg/m3). Lukumäärällisesti hiukkasia oli noin tuplasti enemmän zeoliittipyykissä. Eniten oli 0,1-1 mikrometrin kokoisia hiukkasia.
Altistumista ilmassa oleville hiukkasille pidetään merkittävänä haittana terveydelle ja viihtyvyydelle. Nykyihminen viettää ajastaan jopa 85 % sisätiloissa, joten sisäilman laadulla on merkitystä.
|
|
| MediPsyko,Suosikit 20.8.2007 9:38 Lähde Methodology for identifying particle sources in indoor enviroments. Gudmundsson et al. J. Environ. Monit. 2007. Kuva lazy lightning |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|