Suomen Akatemia

 
 
Ihastut kaupassa uuteen, jos se muistuttaa vanhaa
   
 
Suomalaisten humalahakuisuus myytti?
   
 
Huono-osaisuuden periytyminen ja Digitalisoinnin aiheuttamat haasteet kuluttajansuojalle
   
 
Epävarmuus lisää luottamuksen tarvetta työelämässä
   
 
Valta pesiytyy Suomessa sukuihin – tarua vai totta?
   
 
Lukivaikeuteen liittyy luultua vakavampi havaintohäiriö?
   
 
Ken on kukoista sinisin – ratkaisu todelliseen teerenpeliin
   
 
”Victoria Beckham, ettäkö ihan yhteiskunnallista hyötyä?!”
   
 
Koomasta heräämistä ennustetaan MMN-aivoaallon avulla
   
 
Vanhemmat! Kiinnostus ja luottamus ennustaa lapsen oppimista.
   
 
Mene metsään, jos stressi iskee
   
 
Kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen nakertaa suomalaisia suojelualueita
   
 
Pitääkö da Vincin puunjuuriennuste paikkansa?
Männyllä on aina paalujuuri – vielä mitä!
 

Leonardo da Vinci on esittänyt, että juuren haaran läpimitta ennen haaraa on tietyssä suhteessa haarojen läpimittoihin ja että suhde säilyisi vakiona koko juuristossa. Väitteen paikkansapitävyys tutkitaan vasta nyt, sillä metsäpuiden juuristoja on tutkittu hämmästyttävän vähän.     
   Esimerkiksi vanha perussääntö ”männyllä on paalujuuri” ei pidä paikkaansa. Tutkituista männyistä vain alle puolella oli paalujuuri. Maalaji ei selittänyt sen puuttumista, mutta syy voisi löytyä geneettisestä vaihtelusta. Toinen nyrkkisääntö kuusen pinnanmyötäisistä juurista vahvistui. Saattaa silti olla, että puulajille ominaiselta näyttävä juuristorakenne johtuukin kasvupaikasta ja maan ominaisuuksista. Koivuilla juuristo on monimuotoisin: mitä ravinteikkaampi maa, sitä lyhyempää ja haarovampaa juuristo on. On arvioitu, että 80 % juurista on humuskerroksessa, mutta sekään ei aina pidä paikkaansa. Puolukkatyypin koivikossa paksujuuret tunkeutuvat huuhtoutumiskerroksen läpi rikastumiskerrokseen saakka ja vasta sitten juuret leviävät. Puiden juuret voivat myös yhdistyä, jolloin toinen puu ruokkii toista puuta, mutta siitä on löydetty vasta yksi esimerkki meneillään olevassa tutkimuksessa.  
   Juuristo vaihtelee huomattavasti puulajin ja kasvupaikan mukaan, ja nykyiset kasvumallit sisältävät oletuksia, joista ei vielä ole ekologista perustietoa. Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan eri-ikäisissä sekametsiköissä juurten ja latvuksen rakennetta. Parempia kasvumalleja saadaan tilastollisilla malleilla sekä LIGNUM- ja Acrobas-kasvumallien avulla.  
   Allometriset lait ja resurssikilpailu sekametsikön kasvun perustana. Structural scaling and competitive sharing of resources in dynamics of mixed tree stands. 1.1.2005-31.12.2008.

Suomen Akatemia    9.7.2007 15:51 Lähde Aimo Jokela / Juuristotutkimuksella tietoa puiden kasvuekologiasta. Metsäntutkimus 6 / 2006. Metla. Kuva InTheSunStudio cc-by-2.0
   
 
Suomalaisjohtajat välittävät enemmän kuin vuosikymmen sitten
   
   
 

hae uutisista