MennytAika

 
 
Rooman sotalaivasto sittenkin mahtitekijä, sanoo suomalaistutkija
   
 
Antaa heittää, Arkhimedes – osattiin sitä ennen insinöörejäkin
   
 
Esi-ihmisen akilleenkantapää oli juokseminen
   
 
Komeetta räjähti Pohjois-Amerikan päällä 13 000 vuotta sitten
   
 
Keskiajallakin syötiin hyvin!
   
 
Näin tuunataan muumion arkku
   
 
Uutta tietoa muinaisista lentoliskoista – eivät kyntäneet vettä alaleuallaan
   
 
Aleksandriassa asuttiin jo vuosisatoja ennen Aleksanteri Suurta
   
 
Nebran tähtilevy pronssikaudelta – astronominen havaintoväline?
   
 
1000-vuotias pääkallo löytyi teinien kesäkaivauksilla
   
 
Esikeraamisen ajan maanviljelystä Perun Nanchoc-laaksossa
   
 
35 000 vuotta vanha täydellinen mammuttiveistos
   
 
Etruskit tulivat Anatoliasta – Herodotoksen esittämä vahva teoria sai jälleen tukea
   
 
Uusi pitkäkaulainen liitolisko triaskaudelta
   
 
Sammakot seilasivat Karibianmeren saarille – ja valtasivat ne
   
 
Motilla valaisee pronssikautista elämää Espanjassa
   
 
Wenäjän Naima-Wijsu ja muut arkkiveisut opettivat suomalaiset riimittelemään
   
 
Ihmisen esimuoto oppi kävelemään puissa, ei maassa
   
 
Dinosauruksen uimaretkestä jäi jäljet
   
 
Viiniä valmistettiin Kreikassa ehkä jo nuorimmalla kivikaudella
Aigeianmeren seudulla viiniä tuhat vuotta luultua aiemmin?
 

Hiiltyneet todisteet rypälemehun valmistuksesta löytyivät neoliittisen ajan talosta.

Tulipalon ikuistamat, kuiviin puristetut viinirypäleet viittaavat siihen, että viininvalmistus oli mahdollista Aigeianmeren alueella jo 5. vuosituhannen lopulla eaa. – siis tuhat vuotta aikaisemmin, kuin toistaiseksi vanhimmat todisteet viinistä Kyproksen Erimissä antavat ymmärtää. Viiniköynnöstä on siitepölyajoituksen mukaan kasvanut Kreikassa jääkauden lopulta lähtien, mutta kasvi yleistyi vasta 3500 eaa. jälkeen.
    Makedonian itäosissa sijainneen Dikili Tashin neoliittisista taloista löydettiin paljon hiiltyneitä puristejäämiä (2460 siementä, yli 300 kuorta). Asukkaat valmistivat ainakin mehua ja mahdollisesti käyttämällä juomaa, siinä tapauksessa luultavasti viiniä. Taloista löytyi myös viininjuontiin sopivia kuppeja. Viinihapon tahrimaa iranilaista keramiikkaa on ajoitettu 6. vuosituhannelle (5400-5000) eaa., mutta Aigeianmeren seudulla viininvalmistuksen arvioidaan yleistyneen vasta varhaispronssikaudella 3. vuosituhannen lopulla eaa.
     Tutkijat varmistivat kokeellisesti, etteivät kuvissa näkyvät kuori-siementähteet olleet ennen tulipaloa rusinoita eivätkä tuoreita rypäleitä vaan puristusjäämiä. Siementen rakenne osoittaa, että kyseessä on villi (Vitis vinifera sylvestris) tai hyvin varhainen viljelty viinirypäle. Juoma olisi meidän makuumme karvasta ja tanniinista, mutta jo Dikili Tashin asukkaat olisivat voineet makeuttaa sitä hunajalla tai viikunoilla. Viininvalmistus on voinut alkaa jo ennen viininviljelyn yleistymistä, ja se, kuten moni muukin innovaatio, on ehkä keksitty itsenäisesti eri paikoissa.

MennytAika,Suosikit    19.5.2007 13:19 Lähde Grape-pressings from northern Greece: the earliest wine in the Aegean? Valamoti (Aristotle University of Thessaloniki, Greece, author of correspondence), Mangafa, Koukouli-Chrysanthaki, Malamidou. Antiquity 81 (2007): 54:61.  Kuva Soultana Maria Valamoti
   
 
T. Rexin leukojen supervoimat nenäluun rakenteen ansiota
   
 
Meditointi saattoi erottaa meidät neandertalilaisesta
   
 
Hippokrates ei olekaan lääketieteen isä
   
 
Muinaisten musteentekijöiden monenkirjavat reseptit
   
 
Neandertalilaisten piirteitä varhaisella nykyihmisellä
   
 
Pompejilainen arkielämä suurennuslasin alla
   
 
Muinainen sademetsä löytyi hiilikaivoksesta
   
 
Esihistoriallinen jätti vahvistettu sieneksi
   
 
Kelttien hyväntuoksuinen supertahna käytössä vuosisatojen ajan
   
 
Chimún kulttuurin pääkaupunki Chan Chan vaarassa
   
 
Maissia Meksikossa 1 200 vuotta luultua aiemmin
   
 
4600-vuotias ”potilas” radiologian osastolle!
   
 
Muinaiset geenit nykyvehnän voimavara
   
 
Muinainen lämpömaksimi näyttää ilmastonmuutoksen mallin
   
 
Loch Nessin hirviö löytyi Etelämantereelta
   
 
Käärmeloitsu neljän vuosituhannen takaa
   
 
Ihmiselläkin geenejä muilta lajeilta
   
 
Vihdoinkin – Euroopan oma jättidino
   
 
Kaksimetrinen, kävelevä lihansyöjälintu!
   
 
Muinaismyrskyjen tutkija käy tippukiviluolassa
   
   
 

hae uutisista