Fauna

 
 
Koira ei syö ruohoa oksentaakseen
   
 
Kannattaako koiraa opettaa kerran viikossa vai joka päivä?
   
 
Maailman vaarallisin kroko teki kotiinpaluu-ennätyksen – jouluksi kotiin!
   
 
Merien ”haukka” onkin puolisokea
   
 
Pahaa sutta ken pelkäisi? Kojootti!
   
 
Mureena kuin Alien - nielusta työntyy toinen leukapari
   
 
Koirat ja kissat vaarassa tupakoivassa kodissa
   
 
Sukupuuttoon julistettu jokidelfiini palasi maailmaan?
   
 
Apinatkin lepertelevät vauvoille
   
 
Poikasten ”uhkarohkeus” verottaa Suomen uhanalaisinta kalapopulaatiota
   
 
Saarielämä sai lepakkolajit vaihtamaan taajuuskaistaa
   
 
Mitä useampi isä, sitä toimivampi yhdyskunta
   
 
Vuorigorillat Safari, Neeza, Mburanumwe & Rugendo tapettiin kansallispuistossa
   
 
Muumioitunut pingviini kertoo Etelämantereen oloista
   
 
Käyttäytyminen voi siirtyä eläinlajilta toiselle – vakoilemalla
   
 
Suomen armeijan aseet perhoslajin pelastus
   
 
Päätön mato löysi paikkansa eliökunnan luokituksessa
   
 
WWF kuvasi kolmijalkaisen sumatrantiikerin
   
 
Maailman kauneimpiin kuuluva apina saattaa pelastua sukupuutolta
   
 
Muurahaiskuningatar muistaa toisen kuningattaren
   
 
Simpanssi auttaa yhtä pyyteettömästi kuin ihmislapsi
   
 
Metsän ennallistamispoltto lisää uhanalaista kovakuoriaislajistoa jo samana vuonna
   
 
Mutta missä on sammakko? Petolintujen ruokavalio selvitetään jäänteistä ja videokuvista
   
 
Suurlepakot näkevät maailman päivälläkin, osa jopa värillisenä
 

Rodriquezinlentäväkoira (Pteropus rodricensis)
Lepakkojen lahko Chiroptera jaetaan kahteen alalahkoon, suurlepakoihin (Megachiroptera) ja pienlepakkoihin (Microchiroptera). Suurlepakkojen ainoa heimon muodostavat hedelmälepakot. Toisin kuin kaikuluotaavat pienlepakot, suurlepakot luottavat näköaistiinsa. Lähes 70 % lepakoista on hyönteissyöjiä, mutta kaikki kaikki suurlepakot syövät hedelmiä, joita ne etsivät näkö- ja hajuaistin avulla. Kuuttomina öinä ne eivät voi lentää, vaan joutuvat paastoamaan. Onkin arveltu, että yöllä liikkuvien suurlepakkojen verkkokalvoissa olisi vain yönäön mahdollistavia, herkkiä sauvasoluja eikä lainkaan päivä- ja värinäön antavia tappisoluja. Selvisi kuitenkin, että tutkittujen lajien verkkokalvojen valoa aistivista soluista noin 0,5 % oli tappisoluja. Vähäinen määrä riittää päivänäköön (koiralla ja kissalla tappisolujen osuus on 4 %, ihmisellä 5 %). Pteropus-suvun lepakot nukkuvat päivisin puiden latvoissa, mutta eivät umpiunessa. Päivän mittaan ne vaihtavat paikkaa, hoitavat sosiaalisia suhteitaan ja nuoret harjoittelevat lentämistä. Päivänäöstä on hyötyä myös silloin, kun saalistaja lähestyy lepakkoyhdyskuntaa. Näillä lepakoilla todettin nisäkkäille tyypillinen dikromaattinen värinäkö, sillä niiden verkkokalvossa on kahdenlaisia tappisoluja: ”sinisiä” (herkkiä lyhytaaltoiselle valolle) ja ”vihreitä” (herkkiä keskipitkäaaltoiselle valolle). Rousettus-, Eidolon- ja Epomophorus-sukujen edustajilla oli vain vihreitä tappisoluja, joten ne lienevät värisokeita. Osa niistä ei viihdykään päivisin yhtä avoimilla paikoilla kuin Pteropukset. Sinisten tappien puuttuminen on harvinaista – ilmiö on havaittu vain muutamalla nisäkkäällä.
Fauna    15.6.2007 17:31 Lähde Max-Planck-Gesellschaft EurekAlert! Kuva Dana LeBlanc, Lubee Bat Center, Gainesville, Fla.
   
 
Lintuisä saa ahkeruutensa palkaksi lähtöpassit
   
 
Myyrämaksimi Etelä-Suomessa 2008 kesällä ja syksyllä
   
 
Gepardinaaras haluaa monta urosta
   
 
Yöperhonen valehtelee lepakolle - ja lepakko uskoo
   
 
Koirahai ei saalista pelkästään hajuaistillaan
   
 
Ritarillinen muurahainen toimii elävänä siltana lajitovereilleen
   
 
Kipeä löytö – yli 50 uutta vesihyönteislajia Thaimaasta
   
 
Seksi aamulla suojelee kanaa ahdistelulta illalla
   
 
Kalastus Välimerellä uhka kilpikonnille
   
 
Merililja ryömii merenpohjalla aika haipakkaa (video)
   
 
Meduusa-hirviö löytyi merenpohjan mustasta savuttajasta
   
 
Metsänorsu pinteessä Afrikan suurimmassa metsäkansallispuistossa
   
 
Ihmisen logiikkaa: ole kaunis, niin säästyt sukupuutolta
   
 
Urokselle kelpaisi sukulainen, naaras haluaa vierasta verta
   
 
Uroshiiren kimakka laulu
   
 
Kylmän veden korallit kasvavat väärään suuntaan
   
 
Shahtoosh-villavillitys oli tappaa tiibetinantiloopin
   
 
Maailman nopein lihas: 1 000 siiveniskua sekunnissa
   
 
Kalat kuolevat lämpenevissä merissä
   
 
Hyppyhämähäkki vaatii tunnelmavalaistuksen
   
 
Eläinlääkäreille ei selvää terveyden ja sairauden käsitystä
   
 
Kannibaali-kala syö jälkeläisensä
   
   
 

hae uutisista