Fauna

 
 
Koira ei syö ruohoa oksentaakseen
   
 
Kannattaako koiraa opettaa kerran viikossa vai joka päivä?
   
 
Maailman vaarallisin kroko teki kotiinpaluu-ennätyksen – jouluksi kotiin!
   
 
Merien ”haukka” onkin puolisokea
   
 
Pahaa sutta ken pelkäisi? Kojootti!
   
 
Mureena kuin Alien - nielusta työntyy toinen leukapari
   
 
Koirat ja kissat vaarassa tupakoivassa kodissa
   
 
Sukupuuttoon julistettu jokidelfiini palasi maailmaan?
   
 
Apinatkin lepertelevät vauvoille
   
 
Poikasten ”uhkarohkeus” verottaa Suomen uhanalaisinta kalapopulaatiota
Kokematon laitosnieriä voi oppimisen myötä saada vahvistusta luontaiselle petokalan pelolleen.
  Saimaan nieriäkanta (Salvelinus alpinus) on Suomen uhanalaisin kalapopulaatio. Kantaa on ylläpidetty useiden vuosien ajan miltei täysin kalanviljelyllä. Petokalat ovat suuri syy istutettujen kalanpoikasten kuolleisuuteen, sillä poikaset eivät osaa välttää luonnossa esiintyviä petokaloja. Syytä heikentyneeseen pedonvälttämiseen ei tiedetä: se voi olla geneettinen tai johtua kasvatusympäristöstä.
   Suomalaistutkija selvitti, että geneettisellä taustalla on suuri merkitys nieriän poikasten pedonvälttämiskäyttäytymisessä. Geneettiset tekijät selittävät suuria yksilöiden välisiä eroja. Geneettisten tekijöiden suuri merkitys näkyi myös erilaisissa reaktioissa eri petokalojen hajuun. Kuhan hajuun nieriän poikaset reagoivat liikkumalla vähemmän ja jähmettymällä pohjaan. Sen sijaan mateen hajun havaitessaan poikaset välttivät hajua ja pyrkivät pois hajun vaikutusalueelta. Se on loogista, sillä kuha on aktiivisesti liikkuva pelaginen peto, kun taas made on pohjalla ja paikoillaan viihtyvä petokala.
   Kalojen kasvunopeudella ei ollut vaikutusta käyttäytymiseen.  
   Nieriän poikasten synnynnäistä pedonvälttämiskäyttäytymistä voidaan voimistaa mm. sosiaalisen oppimisen avulla. Nieriäparvessa petojen suhteen kokemattomat laitoskalat oppivat kokeneilta lajitovereiltaan petojen hajun tunnistamisen ja välttämisen. Pedonvälttämisen oppiminen saattaa olla kaikkein tehokkainta nieriän poikasten ruskuaispussivaiheessa ja sen jälkeisessä poikasvaiheessa.
Fauna    23.8.2007 14:2 Lähde Behavioural and physiological responses to predators of captive-bred Arctic charr: significance of genetics, learning and ontogeny. Laakkonen, Mika. University of Helsinki, Faculty of Biosciences, Department of Biological and Environmental Sciences.
   
 
Saarielämä sai lepakkolajit vaihtamaan taajuuskaistaa
   
 
Mitä useampi isä, sitä toimivampi yhdyskunta
   
 
Vuorigorillat Safari, Neeza, Mburanumwe & Rugendo tapettiin kansallispuistossa
   
 
Muumioitunut pingviini kertoo Etelämantereen oloista
   
 
Käyttäytyminen voi siirtyä eläinlajilta toiselle – vakoilemalla
   
 
Suomen armeijan aseet perhoslajin pelastus
   
 
Päätön mato löysi paikkansa eliökunnan luokituksessa
   
 
WWF kuvasi kolmijalkaisen sumatrantiikerin
   
 
Maailman kauneimpiin kuuluva apina saattaa pelastua sukupuutolta
   
 
Muurahaiskuningatar muistaa toisen kuningattaren
   
 
Simpanssi auttaa yhtä pyyteettömästi kuin ihmislapsi
   
 
Metsän ennallistamispoltto lisää uhanalaista kovakuoriaislajistoa jo samana vuonna
   
 
Mutta missä on sammakko? Petolintujen ruokavalio selvitetään jäänteistä ja videokuvista
   
 
Suurlepakot näkevät maailman päivälläkin, osa jopa värillisenä
   
 
Lintuisä saa ahkeruutensa palkaksi lähtöpassit
   
 
Myyrämaksimi Etelä-Suomessa 2008 kesällä ja syksyllä
   
 
Gepardinaaras haluaa monta urosta
   
 
Yöperhonen valehtelee lepakolle - ja lepakko uskoo
   
 
Koirahai ei saalista pelkästään hajuaistillaan
   
 
Ritarillinen muurahainen toimii elävänä siltana lajitovereilleen
   
 
Kipeä löytö – yli 50 uutta vesihyönteislajia Thaimaasta
   
 
Seksi aamulla suojelee kanaa ahdistelulta illalla
   
 
Kalastus Välimerellä uhka kilpikonnille
   
 
Merililja ryömii merenpohjalla aika haipakkaa (video)
   
 
Meduusa-hirviö löytyi merenpohjan mustasta savuttajasta
   
 
Metsänorsu pinteessä Afrikan suurimmassa metsäkansallispuistossa
   
 
Ihmisen logiikkaa: ole kaunis, niin säästyt sukupuutolta
   
 
Urokselle kelpaisi sukulainen, naaras haluaa vierasta verta
   
 
Uroshiiren kimakka laulu
   
 
Kylmän veden korallit kasvavat väärään suuntaan
   
 
Shahtoosh-villavillitys oli tappaa tiibetinantiloopin
   
 
Maailman nopein lihas: 1 000 siiveniskua sekunnissa
   
 
Kalat kuolevat lämpenevissä merissä
   
 
Hyppyhämähäkki vaatii tunnelmavalaistuksen
   
 
Eläinlääkäreille ei selvää terveyden ja sairauden käsitystä
   
 
Kannibaali-kala syö jälkeläisensä
   
   
 

hae uutisista