| |
Mäntymetsä palaa herkimmin, kuusikko pitää pintansa
Suomen metsäpaloista tarvitaan lisätietoa.
| |
Metsän ennallistamispoltto Olvassuolla 1.7.2003 |
Metsäpaloja on Suomessa tutkittu vähän. Paremmat tiedot mahdollistaisivat resurssien paremman käytön metsäpalojen sammutuksessa sekä hallituissa paloissa luonnonhoitomenetelmänä. Suomessa ympäristötekijät hillitsevät todella tuhoisien ja laaja-alaisten maastopalojen muodostumista: meiltä puuttuvat kovat tuulet ja pitkät kuivat kaudet. Myös maaston jyrkät korkeuserot edistäisivät tuhoisia metsäpaloja. Suomalaisessa talousmetsässä tärkein polttoaine on metsäpohjan huokoinen ja ilmava sammalkerros, joka kuivuu nopeasti ja palaa tehokkaasti. Puulaji, metsikön kehitysvaihe, palohetken sää ja kasvukauden vaihe ovat merkittävimpiä tekijöitä metsäpalon laadulle. Puusto säätelee sammalkerroksen kosteutta välillisesti vaikuttamalla sateen, tuulen ja auringonpaisteen jakautumiseen. Hakkuuaukioilla kuivettunut sammal syttyy herkimmin. Palot kuitenkin etenevät nopeimmin ja rajuimmin 30-45-vuotiaissa puolukkatyypin männiköissä, ja latvuskin palaa parhaiten tiheässä männikössä. Sulkeutunut kuusikko syttyy vaikeimmin.
”Nykyinen metsäpalovaroitusjärjestelmä riittää tarkoitukseensa,” kertoo tutkija Heidi Tanskanen Tiedeuutiset.fi-sivustolle. ”Kulotusoperaatioissa olisi kuitenkin hyödyllistä, jos metsäpaloindeksiä tarkennettaisiin metsänpohjan kosteuden ja vallitsevan tuulen vaikutuksella, jotta pystyttäisiin paremmin ennustamaan palon käyttäytymistä (etenemisnopeutta, liekinkorkeutta jne).”
|
|
| Flora 21.5.2007 15:4 Lähde Fuel conditions and fire behavior characteristics of managed Picea abies and Pinus sylvestris forests in Finland. Tanskanen, Heidi. University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Ecology. 2007-06-08. Kuva Metsähallitus |
|
|