| |
Kasvit sitovat hiilidioksidia ja tekevät siitä sokeria ja happea. Toimiakseen prosessi tarvitsee valoa. Valoenergialla on myös haittapuolensa: noin yksi fotoni kymmenestä miljoonasta aiheuttaa vaurion yhteyttämiskoneistoon. Vaurioittava reaktio on nimeltään fotoinhibitio. Näitä vaurioita täytyy elävän kasvin jatkuvasti korjata.
Suomalaistutkija osoittaa väitöksessään, että aiemmin esitetyt fotoinhibitiomekanismit eivät sovi kokeellisiin tuloksiin. Fotoinhibitio ei olisikaan valoa keräävän lehtivihreän absorboimien fotonien aiheuttama ilmiö.
Ensisijainen vaurio saattaakin tapahtua valoreaktio II:n happea vapauttavassa kompleksissa. Happea vapauttavassa kompleksissa on neljä mangaani-ionia. Kun ne absorboivat valoa, kompleksi muuttuu toimimattomaksi. Tämän jälkeen lehtivihreän absorboimat fotonit edistävät vaurion leviämistä valoreaktio II:n muihin osiin.
Fotoinhibition uutta mangaanimekanismia tukee väitöskirjatyössä tehty havainto, että mangaani-ioni irtoaa happea vapauttavasta kompleksista ennen kuin muualla valoreaktio II:ssa on tapahtunut vauriota. Lisäksi havaittiin, että lehtivihreän absorboimien fotonien määrän muutoksella ei ollut vaikutusta fotoinhibitioon. Eniten fotoinhibitiota havaittiin, kun lehtiä valotettiin sellaisilla valon aallonpituuksilla, joita mangaani-ionit parhaiten absorboivat.
Marja Hakalan väitöskirjatyön tulokset ovat tuoneet uuden näkökulman fotoinhibitiotutkimukseen. Jatkossa tutkimukset keskittyvät selvittämään, miten mangaanikompleksin vaurioituminen mikrotasolla tapahtuu. |