| |
| |
 |
|
| |
| |
GeoAtmos
|
| |
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
Merenalaiset hurrikaanit luovat ulapalle elämän keitaita
Ratkaisu valtamerien aavikoiden kukinnoille.
| |
Meressä vellovat vesipyörteet vastaavat ilmakehän myrskyjä. Nämä ”myrskyt” voivat kestää kuukausia, jopa vuoden, ja niistä suurimpien tilavuus on peräti 5 000 kuutiokilometriä. Pyörre voi olla ilmankehän ilmiöihin rinnastettavalla tavalla matala- tai korkeapaineen alue riippuen siitä, onko veden tiheys myrskykeskuksessa ympäröivää massaa tiheämpi vai ei. Merimyrsky syntyy ja paketti pysyy kasassa, koska vedessä on lämpötilaltaan ja suolaisuudeltaan toisistaan poikkeavia alueita ja coriolisvoima tanssittaa alueita massoja ympäri niin, etteivät ne pääse sekoittumaan. Sen sijaan pyörteet sekoittavat meren kerroksia ja nostavat ravinnepitoista vettä valoisaan (eufoottiseen) pintakerrokseen. Näin ilmestyvät massiiviset kasviplanktonien kukinnat muutoin karuille alueille valtameren keskiosissa. Esimerkiksi tietyntyyppisissä pyörteissä piilevien määrä oli 10 000 – 100 000 -kertainen normaaliin verrattuna. Aavikkomaisen avomeren tuottokyky on aiemmissa tutkimuksissa ylittänyt ravinnelaskelmien osoittamat rajat. Meripyörteitä on arveltu ravinteiden alkuperäksi, ja nyt tuo teoria on osoittautunut oikeaksi. Kukinnot pystyvät sitomaan ilmakehästä merkittävästi hiilidioksidia ja viemään sen mukanaan meren pohjalle. |
|
| GeoAtmos 18.5.2007 15:4 Lähde Woods Hole Oceanographic Institution |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|