| |
| |
 |
|
| |
| |
GeoAtmos
|
| |
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
Trooppisten hirmumyrskyjen lämpöpumppu – ilmastomallien puuttuva rengas?
Ilmastomalleissa trooppiset merivedet sekoittuvat tasaisesti, mutta yhä vähemmän lämpötilan kohotessa. Jos sekoittajana ovat hirmumyrskyt, tahti yltyy myrskyjen yleistyessä.
| |
Trooppiset hirmumyrskyt viilentävät pintavesiä. Trooppisen alueen termostaateilla merkittävä vaikutus merivirtoihin, jotka siirtävät lämpöä ja ylläpitävät Pohjois-Amerikan ja Euroopan ilmastoa.
Trooppiset hirmumyrskyt saattavat olla yksi ilmastomalleista puuttuvista linkeistä. Niiden on ajateltu olevan niin lyhytkestoisia ja esiintyvän niin suppealla alueella, etteivät ne vaikuta maailmanlaajuiseen ilmastojärjestelmään. Ilmastomallit ovat kuitenkin puutteellisia; niistä puuttuu mm. jokin keskeinen prosessi, joka viilentää trooppista aluetta.
Hirmumyrskyt ovat tämän tutkimuksen mukaan trooppisen alueen termostaatteina toimivia lämpöpumppuja, joiden aiheuttama vesikerrosten sekoittuminen on ilmastomalleista puuttuva tekijä ja joilla on merkittävä rooli koko maapallon ilmastoon oleellisesti vaikuttavissa merivirroissa.
Trooppisissa merissä vesikerrokset sekoittuvat pystytasossa niin, että lämmin vesi painuu sitä tiheämmän kylmän veden alapuolelle. Mekanismia ei ole täysin ymmärretty, ja ilmiö on jouduttu huomioimaan keskiarvoihin perustuvana ”taustasekoittumisena”. Sen mukaan sekoittumista tapahtuu trooppisella merialueella kaikkialla, koko ajan, mutta esimerkiksi päiväntasaajalla se ei luultavasti pidä paikkansa. Hirmumyrskyjen tiedetään pumppaavan lämmintä vettä alaspäin ja nostavan kylmää vettä pinnalle. Tyypillisesti myrskyn vanavedessä seuraa 200 km leveä ja 1 000 km pitkä kylmän veden alue. Päiväntasaajalla hirmumyrskyjä ei esiinny.
Hirmumyrskyjen esiintymisalueet ja niiden aiheuttaman veden sekoittumisen määrä parantaisivat hyvin ilmastomalleja. Jos ”taustasekoittuminen” korvataan tällä ilmiöllä, saataisiin esimerkiksi El Niño sovitettua helposti mukaan kuvioon. Hirmumyrskyjen viilentävä vaikutus saattaisi selittää senkin, miksi aiempien lämpökausien aikana trooppisen alueen lämpötila on ollut nykylukemissa, vaikka navoilla lämpötila on huidellut 27 oC.
Tutkimuksen mukaan ilmastoskenaarioita täytyy tarkistaa, sillä nykyiset laskelmat perustuvat siihen, että ilmaston lämmetessä sekoittuminen vähenee. Trooppisten hirmumyrskyjen kuitenkin oletetaan yleistyvän lämpötilojen kohotessa, mikä tarkoittisi sekoittumisen määrän kasvua.
|
|
| GeoAtmos,Suosikit 1.6.2007 16:44 Lähde Purdue University. EurekAlert! Kuva Purdue graphic/Huber laboratory |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|