|
|
|
|
|
|
GeoAtmos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kuu on Maan ilmastonmuutoksen peili
Maatamo paljastaa, kuinka paljon valoa Maa heijastaa ja absorboi.
|
Pieni teleskooppi riittää Maan albedon mittaamiseen. Astronomi Peter Thejll testaa prototyyppiä La Palmalla. Taustalla yhteispohjoismainen NOT-teleskooppi (Nordiska Optiska Teleskopet). |
Planeetat ja muut valoa tuottamattomat taivaankappaleet valaistuvat heijastaessaan muualta tulevaa valoa. Marsin ja Venuksen heijastuskyky eli albedo on verraten helppo mitata, mutta miten lasketaan Maan albedo?
Jo 1920-luvulla keksittiin, että Maan heijastaman valon määrä voidaan laskea Kuun avulla. Uudenkuun vaiheessa Kuu sijaitsee lähes kohtisuoraan Maan ja Auringon välissä. Silloin Aurinko ei valaise Kuun maanpuoleista pintaa, mutta Maasta heijastuva valo valaisee meille näkyvän kuunpinnan heikosti (maatamo).
Jos Maan albedon todetaan heikentyneen, se on merkki siitä, että heijastuneen valon määrä on vähentynyt ja imeytyneen valon määrä kasvanut. Maahan on silloin jäänyt enemmän energiaa, mikä edesauttaa ilmaston lämpenemistä. Tanskan meteorologisen instituutin (DMI, Danmarks Meteorologiske Institut) ilmastomallien mukaan albedon heikkeneminen yhdellä prosentilla vastaa ilmaston keskilämpötilan nousua puolella celsiusasteella.
Nykyisillä instrumenteilla voidaan mitata enintään 0,8 prosentin muutokset. Lundin astronomisessa instituutissa kehitetään välineistöä, jolla päästäisiin 0,1 prosentin tarkkuuteen. Auringonvalon intensiteetin muutokset pystytään huomioimaan laskelmissa.
|
|
GeoAtmos 1.8.2007 15:32 Lähde Lund universitet: Följ jordklimatet - på månen. Kuva Hans Gleisner |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|