|
|
|
|
|
|
Bio
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Toisen on kuoltava – kaksintaistelu X-kromosomien tyylillä
Naisen solun X-kromosomit rakentavat kilpaa tulpan, joka tukahduttaa toisen itsemurhageenin.
|
Ihmisen jokaisessa solussa on yksi aktiivinen X-kromosomi: miehillä se ainoa (toinen on Y-kromosomi), naisella toinen kahdesta X-kromosomista. Naisen alkionkehityksessä solujen on ”sammutettava” toinen X-kromosomeista. Molemmissa X-kromosomeissa on ”itsemurhageeni” XIST, joka aktivoiduttuaan estää kyseisen kromosomin muiden geenien aktivoitumisen ja näin inaktivoi kromosomin toiminnan. Tutkijoita on kummastuttanut prosessin sattumanvaraisuus: yleensähän biologiset mekanismit päätyvät ylläpitämään ”parempaa” vaihtoehtoa. Sattumanvaraisen prosessin mekanismi on nyt selvinnyt, samoin sattumanvaraisuuden hyöty. Kriittisessä vaiheessa X-kromosomit siirtyvät lähekkäin. Molempien XIST-geenien ympärille kertyy materiaalia, josta alkaa rakentua kumpaankin geeniin ”proteiinitulppa”. Ensimmäiseksi valmistuva tulppa saavuttaa energiatilan, jonka avulla se kaappaa toisenkin tulpan materiaalin itselleen. Näin muodostuva yksi tulppa sammuttaa toisen kromosomin XIST-geenin, ja kromosomi jatkaa normaalia toimintaa. Toisen kromosomin XIST-geeni aktivoituu ja sammuttaa kromosomin toiminnan. Populaation kannalta lopputulos vastaa turvallista tilannetta, sillä puoleen soluista jää toimivaksi äidiltä peritty X-kromosomi, puoleen isältä peritty X-kromosomi. |
|
Bio 12.6.2007 16:7 Lähde University of Warwick. Symmetry-Breaking Model for X-Chromosome Inactivation. Nicodemi, Antonella Prisco. Physical Review Letters, vol.98 page 108104. ©2007 The American Physical Society |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|