Bio

 
 
Maailman metsien suurmuutos on totta
  ”Metsien käännekohta” (forest transition) tarkoittaa vaihetta, kun metsäala lakkaa supistumasta ja alkaa laajeta. Käännekohta tapahtuu, kun uuden peltoalan raivaus päättyy ja kaskenpoltto ja omavarainen maatalous jäävät historiaan. Voidaan puhua ”metsien suurmuutoksesta”, jonka perussyynä on elinkeinojen muutos: siirrytään agraariyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi.  

Suurmuutos on tapahtunut kaikissa länsimaissa
Saksassa ja Ranskassa metsien käännekohta saavutettiin Napoleonin sotien aikaan. Vuosituhannen vaihteessa käännekohta oli saavutettu noin puolessa maailman maista. Saksassa, Japanissa ja Pohjoismaissa myös runkotilavuus kasvaa hyvää vauhtia, vaikka metsien pinta-ala ei juuri muutu.
    Suomen metsien historia edustaa maailmanlaajuista kehityskaarta pienoiskoossa. Metsäala ja puuston määrä olivat alimmillaan mahdollisesti 1900-luvun alussa. Nykyisten rajojen sisällä puuston määrä on tästä kohonnut noin 60%. Vastaava suurmuutos on tapahtunut kaikissa länsimaissa.  

Puuvarojen ja hiilinielun arvio
Suurmuutoksen seurauksena OECD-maiden metsiin on muodostunut hiilinielu. 15 vuotta sitten arvioimme, että Euroopan puuston nieluvaikutus on 3-5%  fossiilisista päästöistä. Uusimman arvion mukaan se oli vuosituhannen vaihteessa EU:n alueella 11%. Valtaosa arvion muuttumisesta selittynee kuitenkin tilastotietojen paranemisesta. EU:n puuvarojen arvio ja hiilinielun arvio voivat vielä kohota, kun kaikkien maiden metsät pystytään inventoimaan.  

Mitä tapahtuu tropiikissa?
Onko mahdollista, että suppenevat metsät kääntyvät kasvuun lopulta myös tropiikissa? Ainakin Costa Ricassa ja Vietnamissa näin on tapahtunut. Maailman metsäala supistui kuitenkin vielä 2000-2004 vuosittain 7,4 miljoonaa hehtaaria, sillä suurmuutos ei yleisesti ole saavuttanut tropiikin maita kuten Indonesiaa ja Brasiliaa.

Tuleva kehitys?
Metsäkadon seurauksena syntyy 0,5-1,0 miljardin hiilitonnin hiilidioksidipäästöt vuosittain. Jos suurmuutos saavuttaa viimeisetkin alueet, päästöt vähenevät suunnilleen EU:n fossiilisten päästöjen verran.
   Bioenergiaviljelmät voivat pysäyttää suotuisan muutoksen, jos viljelmiä laajennetaan syrjäyttämällä metsää, kuten valitettavan usein tapahtuu esimerkiksi palmuöljyn tuotannossa.  
   Jos ja kun metsät laajenevat ja niiden puusto vahvistuu, metsät absorboivat enemmän auringon energiaa, mikä vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi. Ilmaston yleinen kehitys ja suurmuutoksen sivuvaikutukset ovat monelta osin epävarmat.
   Tärkeintä on parantaa metsien seurantajärjestelmiä maailmanlaajuisesti, ja tässä avainasemassa on kaukokartoitus.
Bio    24.10.2007 10:18 Lähde Pekka Kauppi: Maailman metsien suurmuutos ja ilmastokysymys. Metsätieteen päivä 23.10.2007.
   
 
Muukalaispedot: maailmanlaajuinen uhka?
   
 
Rakkaussuhde suklaaseen näkyy aineenvaihdunnassa – tai johtuu siitä
   
 
Aivosi ovat kuin orgaaninen piirilevy – pelon piiri rakentuu nopeasti
   
 
Ruska – jämätuotetta tai viestintää?
   
 
Fotosynteesi tekee muutakin kuin energiaa ja happea
   
 
Vedenalainen, laimea superliima – kotiloiden salainen resepti
   
 
Jos pohjantyppyjäärältä kysytään, kannattaa nuorenkin metsän ennallistamispoltto
   
 
Älä tapa isäntääsi… ennen kuin on tarpeellista
   
 
Suola tappaa monet, ei Dunaliella salinaa
   
 
Älykkyys – missä kohdassa aivoja se on?
   
 
3,2 miljoonaa euroa sinkkitutkimukselle - osa Tampereelle
   
 
Ammatti ja varallisuus voivat vaikuttaa evoluutioon
   
 
Huono uutinen – saastuminen aiheuttaa 40 % kuolemista
   
 
Ikivanha pyökkimetsä maailmanperintökohteeksi
   
 
Kongon syrjämetsistä löytyi uusia eläinlajeja
   
 
Lepakon elimistö tehokkaampi kuin huippu-urheilijan
   
 
Pelon biokemiallinen koodi – ASIC1a
   
 
Suomen pohjoisin kuusimetsikkö on geenireservimetsä
   
 
Jääkauden jäätikön alla saattaa selvitä hengissä
   
 
Ruokakasvit imevät antibiootteja maasta – edelleen
   
 
Tšernobylin säteily kohtalokas sinitiaiselle
   
 
Torakat oppivat kuin Pavlovin koirat
   
 
Suuri muodonmuutos kasviplanktonin tapaan – hajaannu tai kokoonnu tilanteen mukaan
   
 
Toisen on kuoltava – kaksintaistelu X-kromosomien tyylillä
   
 
Linnunlaulun tutkijat etsivät selitystä änkytykseen
   
 
Vain ihminen osaa heittää – mutta reesusapina pystyy arvioimaan suoritustamme
   
 
Hybridiperuna vähemmän myrkyllinen kuin Suomessa nykyään viljeltävät perunat
   
 
Maailman vaarallisimman myrkkybakteerin geenistö selvitetty
   
 
Yökyöpeliä valvottaa geenimutaatio
   
 
Ihminen ja banaanikärpänen vimmastuvat samojen aineiden vaikutuksesta
   
 
Säteilyä kestävän bakteerin arvoitus ratkaistu?
   
 
Ei seksiä rataseläimille
   
 
Hyvä käytös ja uskonnollisuus voivat periytyä
   
 
Lajien sukupuutto ei vääjäämätöntä ilmastonmuutoksen takia
   
 
Lääkekaappi tyhjäksi, keinosolu elimistöön
   
 
Hevosen perintötekijät pöydälle
   
 
Meren tuoksu pullossa
   
 
Mikrobit eivät sittenkään pärjää missä tahansa
   
 
Kyyneleen arvoitus
   
 
Maailman nopein lihas: 1 000 siiveniskua sekunnissa
   
 
Valtaosa merien yhteyttäjistä tuntemattomia
   
 
Kirahvinkakka ruokavalion pelastus
   
 
Ihmiselläkin geenejä muilta lajeilta
   
 
Antarktiksen merimakkaroilta katto pään päältä!
   
   
 

hae uutisista