|
|
|
|
|
|
Bio
|
|
|
|
Maailman metsien suurmuutos on totta
|
”Metsien käännekohta” (forest transition) tarkoittaa vaihetta, kun metsäala lakkaa supistumasta ja alkaa laajeta. Käännekohta tapahtuu, kun uuden peltoalan raivaus päättyy ja kaskenpoltto ja omavarainen maatalous jäävät historiaan. Voidaan puhua ”metsien suurmuutoksesta”, jonka perussyynä on elinkeinojen muutos: siirrytään agraariyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi.
Suurmuutos on tapahtunut kaikissa länsimaissa
Saksassa ja Ranskassa metsien käännekohta saavutettiin Napoleonin sotien aikaan. Vuosituhannen vaihteessa käännekohta oli saavutettu noin puolessa maailman maista. Saksassa, Japanissa ja Pohjoismaissa myös runkotilavuus kasvaa hyvää vauhtia, vaikka metsien pinta-ala ei juuri muutu.
Suomen metsien historia edustaa maailmanlaajuista kehityskaarta pienoiskoossa. Metsäala ja puuston määrä olivat alimmillaan mahdollisesti 1900-luvun alussa. Nykyisten rajojen sisällä puuston määrä on tästä kohonnut noin 60%. Vastaava suurmuutos on tapahtunut kaikissa länsimaissa.
Puuvarojen ja hiilinielun arvio
Suurmuutoksen seurauksena OECD-maiden metsiin on muodostunut hiilinielu. 15 vuotta sitten arvioimme, että Euroopan puuston nieluvaikutus on 3-5% fossiilisista päästöistä. Uusimman arvion mukaan se oli vuosituhannen vaihteessa EU:n alueella 11%. Valtaosa arvion muuttumisesta selittynee kuitenkin tilastotietojen paranemisesta. EU:n puuvarojen arvio ja hiilinielun arvio voivat vielä kohota, kun kaikkien maiden metsät pystytään inventoimaan.
Mitä tapahtuu tropiikissa?
Onko mahdollista, että suppenevat metsät kääntyvät kasvuun lopulta myös tropiikissa? Ainakin Costa Ricassa ja Vietnamissa näin on tapahtunut. Maailman metsäala supistui kuitenkin vielä 2000-2004 vuosittain 7,4 miljoonaa hehtaaria, sillä suurmuutos ei yleisesti ole saavuttanut tropiikin maita kuten Indonesiaa ja Brasiliaa.
Tuleva kehitys? Metsäkadon seurauksena syntyy 0,5-1,0 miljardin hiilitonnin hiilidioksidipäästöt vuosittain. Jos suurmuutos saavuttaa viimeisetkin alueet, päästöt vähenevät suunnilleen EU:n fossiilisten päästöjen verran.
Bioenergiaviljelmät voivat pysäyttää suotuisan muutoksen, jos viljelmiä laajennetaan syrjäyttämällä metsää, kuten valitettavan usein tapahtuu esimerkiksi palmuöljyn tuotannossa.
Jos ja kun metsät laajenevat ja niiden puusto vahvistuu, metsät absorboivat enemmän auringon energiaa, mikä vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi. Ilmaston yleinen kehitys ja suurmuutoksen sivuvaikutukset ovat monelta osin epävarmat.
Tärkeintä on parantaa metsien seurantajärjestelmiä maailmanlaajuisesti, ja tässä avainasemassa on kaukokartoitus. |
|
Bio 24.10.2007 10:18 Lähde Pekka Kauppi: Maailman metsien suurmuutos ja ilmastokysymys. Metsätieteen päivä 23.10.2007. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|