Bio

 
 
Maailman metsien suurmuutos on totta
   
 
Muukalaispedot: maailmanlaajuinen uhka?
   
 
Rakkaussuhde suklaaseen näkyy aineenvaihdunnassa – tai johtuu siitä
   
 
Aivosi ovat kuin orgaaninen piirilevy – pelon piiri rakentuu nopeasti
   
 
Ruska – jämätuotetta tai viestintää?
   
 
Fotosynteesi tekee muutakin kuin energiaa ja happea
   
 
Vedenalainen, laimea superliima – kotiloiden salainen resepti
   
 
Jos pohjantyppyjäärältä kysytään, kannattaa nuorenkin metsän ennallistamispoltto
   
 
Älä tapa isäntääsi… ennen kuin on tarpeellista
   
 
Suola tappaa monet, ei Dunaliella salinaa
   
 
Älykkyys – missä kohdassa aivoja se on?
   
 
3,2 miljoonaa euroa sinkkitutkimukselle - osa Tampereelle
   
 
Ammatti ja varallisuus voivat vaikuttaa evoluutioon
   
 
Huono uutinen – saastuminen aiheuttaa 40 % kuolemista
   
 
Ikivanha pyökkimetsä maailmanperintökohteeksi
   
 
Kongon syrjämetsistä löytyi uusia eläinlajeja
   
 
Lepakon elimistö tehokkaampi kuin huippu-urheilijan
   
 
Pelon biokemiallinen koodi – ASIC1a
Pahaa kettua ken pelkäisi? kysyi hiiri, kun ASIC1a-proteiini poistettiin.
  Jotkin pelot ovat ihmisillä ja eläimillä pääosin sisäsyntyisiä ja vaistonvaraisia eivätkä opittuja. Tällaisen pelon syntymekanismi aivoissa on huonosti tunnettu. Tässä tutkimuksessa saatiin osviittaa yhdestä pelon takana piilevästä tekijästä.  
   Ketun hajun haistaessaan laboratoriohiiri jähmettyy pelosta ja välttää hajun lähdettä, vaikka ei ole kettua koskaan tavannut. Kun ASIC1a-proteiinia muutettiin hiirissä, ne eivät välittäneet hajusta, vaan saattoivat jopa kiivetä hajulähteen päälle tutkimaan sitä. Rohkeus ei johtunut siitä, että proteiini olisi heikentänyt hiirien hajuaistia. Hiiret olivat lisäksi poikkeuksellisen rohkeita avoimilla paikoilla eivätkä säikkyneet kovia ääniä. 
   ASIC1a on ionikanava eli solukalvossa oleva proteiini, jonka kautta ionit kulkevat soluun tai sieltä pois. Sen on aiemmin todettu olevan keskeinen tekijä pelkotiloissa, jotka ovat opittuja.  
   ASIC1a:ta oli eniten aivojen niissä osissa, joiden tiedetään olevan kriittisiä pelon ja pelkoreaktioiden muodostumisessa. ASIC1a-proteiinittomilla hiirillä hermoston toiminta oli erilaista näillä ”pelkoalueilla”. Hiiren ASIC1a-proteiini on tutkijoiden mukaan hyvin samankaltainen kuin ihmisten aivoissa oleva ASIC1a.  
   Koska tutkijat pystyivät kemiallisesti vaikuttamaan proteiinin toimintaan ja näin vähentämään vaistonvaraiselta vaikuttavaa pelkoa, he toivovat voivansa kehittää nykyisiä täsmällisemmän lääkkeen esimerkiksi ahdistusoireisiin. Nykyiset lääkkeet vaikuttavat käytännössä aivojen koko alueeseen eivätkä ainoastaan pelkotiloihin liittyviin alueisiin.
Bio,Suosikit    3.8.2007 11:56 Lähde Targeting ASIC1a Reduces Innate Fear and Alters Neuronal Activity in the Fear Circuit. Coryell et al. Biological Psychiatry, online 30 July 2007. EurekAlert. University of Iowa.
   
 
Suomen pohjoisin kuusimetsikkö on geenireservimetsä
   
 
Jääkauden jäätikön alla saattaa selvitä hengissä
   
 
Ruokakasvit imevät antibiootteja maasta – edelleen
   
 
Tšernobylin säteily kohtalokas sinitiaiselle
   
 
Torakat oppivat kuin Pavlovin koirat
   
 
Suuri muodonmuutos kasviplanktonin tapaan – hajaannu tai kokoonnu tilanteen mukaan
   
 
Toisen on kuoltava – kaksintaistelu X-kromosomien tyylillä
   
 
Linnunlaulun tutkijat etsivät selitystä änkytykseen
   
 
Vain ihminen osaa heittää – mutta reesusapina pystyy arvioimaan suoritustamme
   
 
Hybridiperuna vähemmän myrkyllinen kuin Suomessa nykyään viljeltävät perunat
   
 
Maailman vaarallisimman myrkkybakteerin geenistö selvitetty
   
 
Yökyöpeliä valvottaa geenimutaatio
   
 
Ihminen ja banaanikärpänen vimmastuvat samojen aineiden vaikutuksesta
   
 
Säteilyä kestävän bakteerin arvoitus ratkaistu?
   
 
Ei seksiä rataseläimille
   
 
Hyvä käytös ja uskonnollisuus voivat periytyä
   
 
Lajien sukupuutto ei vääjäämätöntä ilmastonmuutoksen takia
   
 
Lääkekaappi tyhjäksi, keinosolu elimistöön
   
 
Hevosen perintötekijät pöydälle
   
 
Meren tuoksu pullossa
   
 
Mikrobit eivät sittenkään pärjää missä tahansa
   
 
Kyyneleen arvoitus
   
 
Maailman nopein lihas: 1 000 siiveniskua sekunnissa
   
 
Valtaosa merien yhteyttäjistä tuntemattomia
   
 
Kirahvinkakka ruokavalion pelastus
   
 
Ihmiselläkin geenejä muilta lajeilta
   
 
Antarktiksen merimakkaroilta katto pään päältä!
   
   
 

hae uutisista