| |
| |
 |
|
| |
| |
Bio
|
| |
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
Ruska – jämätuotetta tai viestintää?
| |
Miltä ruskalehti näyttää hyönteisestä? Sen selvittämiseksi on tutkittava hyönteisen silmän rakennetta ja eläimen reaktioita erivärisiin lehtiin kontrolloitavissa olosuhteissa. |
Syksyn edetessä puiden biomateriaalitehtaat sulkeutuvat. Lehdet eivät kuitenkaan vain mätäne pois: toisinaan aineenvaihdunta kiihtyy. Lehdistä otetaan talteen jopa 60 % kuivamassasta ja 70 % typestä. Herää kysymys – kannattaako puun investoida väriloistoon, onko siitä jotain hyötyä?
Keltainen ksantofylli (eräs karotenoidityyppi) osallistuu fotosynteesiin, joten sitä on vihreissäkin lehdissä. Kun lehtien kloforylli syksyllä hajoaa, nämä pigmentit tulevat näkyviin. Keltaisen värin tuottaminen ei ”maksa” puulle mitään.
Punaiset antosyaniinit sitä vastoin valmistuvat varta vasten syksyllä. Punaisten väriaineiden fysiologiset vaikutukset ovat niin moninaiset, että niitä on tituleerattu ”Luonnon versioksi Sveitsin armeijan linkkuveitsestä”. Ne ovat voimakkaita antioksidantteja ja suojaavat fotoinhibitiolta, ja ne saattavat suojata fotosynteesikoneistoa, kerätä raskasmetallien kaltaisia haitallisia aineita, lämmittää lehtiä ja suojata UVB-säteilyltä.
Tämän vuosikymmenen alussa muutamat tutkimukset kyseenalaistivat väitteen, jonka mukaan kauniit ruskavärit puiden lehdissä olisivat vain fysiologisen prosessin sivutuotteita. Uuden teorian mukaan voimakas väritys olisi puiden keino viestiä kirvoille, ettei puun lehdille kannata pesiytyä. Kirvojen karkottamisesta olisi monelle puulle hyötyä: jotkin Aphididae-kirvat pystyvät tuottamaan 5,9 miljardia jälkeläistä kuudessa viikossa, ja jotkin puut pystyvät tuottamaan runkopuuta jopa 280 % enemmän, kun kirvat ovat tiessään.
Hyönteisten näköaistin ja käyttäytymisen tutkimukset eivät tue tätä teoriaa. Kasvinsyöjähyönteisten silmistä ei ole toistaiseksi löydetty punaista väriä aistivia reseptoreja. Punaiset lehdet eivät ole niille näkymättömiä, mutta eivät myöskään yhtä ”varoittavan” räikeitä kuin ihmissilmin nähtynä. Useimpia kirvalajeja keltainen lehti puolestaan houkuttelee jopa enemmän kuin vihreä. Jos puu haluaisi karkottaa ötököitä värien avulla, keltainen olisi sen huonoin valinta.
Lisää tietoa fotoinhibitiosta suomalaistutkijalta!
|
|
| Bio 7.10.2007 15:46 Lähde Are Autumn Foliage Colors Red Signals to Aphids? Chittka et al. PLOS Biology August 2007. Kuva julkaisusta |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|
| |
|
|