Bio

 
 
Maailman metsien suurmuutos on totta
   
 
Muukalaispedot: maailmanlaajuinen uhka?
Muukalaispedot voivat olla maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuden uhka.
  Muukalaispetoja pidetään yleisesti alkuperäispetoja haitallisempina, sillä erityisesti monet nisäkäspedot ovat uusille alueille siirrettyinä aiheuttaneet suuria muutoksia alueiden alkuperäislajistossa. Tällaisia tulokaspetoja ovat mm. kissa, kettu, kärppä, mangustit ja rotta sekä Suomeenkin tuotu minkki ja kaakosta levinnyt supikoira.
   Käsitys tulokaspetojen haittavaikutuksesta pohjautuu pääosin kokemuksiin, joissa tulokaspedon leviäminen on tapahtunut samanaikaisesti alkuperäisten saalislajien vähentyessä tai jopa kuollessa sukupuuttoon. Kokeellista tutkimusta aiheesta on tehty vähän, eikä käsitystä tulokaspetojen haitallisuudesta ole aiemmin testattu kunnolla.   
   Turun yliopiston biologian laitoksen ekologian osaston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkijaryhmä, jonka päärahoittajana toimi Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, analysoi maailmanlaajuisesti jo julkaistujen petotiheyksien manipulaatiokokeiden tuloksia. Näissä kokeissa oli muutettu tulokas- ja alkuperäispetojen tiheyksiä, ja samalla mitattu petojen vaikutusta saaliseläinkantojen runsauteen ja lisääntymiseen.   
   Tulosten mukaan saalislajit reagoivat tulokaspetoihin keskimäärin kaksi kertaa voimakkaammin kuin alkuperäispetoihin. Kaikista tutkituista saaliseläinkantojen reaktioita selittävistä tekijöistä pedon alkuperä (tulokaspeto tai alkuperäispeto) oli selvästi tärkein. Tuloksiin vaikutti kuitenkin myös julkaistujen petomanipulaatiokokeiden maantieteellinen jakauma: suuri osa tulokaspetoja käsittelevistä kokeista oli tehty Australiassa, jossa tulokaspetojen (lähinnä ketun ja kissan) vaikutukset kotoperäisiin pussieläinlajeihin olivat erityisen suuret.
   Tulevaisuudessa laajamittaisia petomanipulaatiokokeita pitäisi tehdä enemmän myös muilla mantereilla. Turun saaristossa tehdyssä laajamittaisessa pitkäaikaisessa minkinpoistokokeessa todettiin, että minkin poisto lisää useimpien saaristolintujen, myyrien ja sammakoiden kantoja.
   Tulokaspedot muodostavat todennäköisen uhan erityisesti jo vähälukuisille saaliseläinlajeille, ja voivat oleellisesti lisätä niiden riskiä kuolla sukupuuttoon. Yhdessä muiden ympäristömuutosten, kuten elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen kanssa, tulokaspedot todennäköisesti lisäävät uhanalaisten lajien sukupuuttoriskiä.
Bio    14.10.2007 16:44 Lähde Professori Erkki Korpimäki, Turun yliopisto. Salo, P., Korpimäki, E., Banks, P. B., Nordström, M. & Dickman, C. R. 2007: Alien predators are more dangerous than native predators to prey populations. Proceedings of the Royal Society B 274: 1237-1243
   
 
Rakkaussuhde suklaaseen näkyy aineenvaihdunnassa – tai johtuu siitä
   
 
Aivosi ovat kuin orgaaninen piirilevy – pelon piiri rakentuu nopeasti
   
 
Ruska – jämätuotetta tai viestintää?
   
 
Fotosynteesi tekee muutakin kuin energiaa ja happea
   
 
Vedenalainen, laimea superliima – kotiloiden salainen resepti
   
 
Jos pohjantyppyjäärältä kysytään, kannattaa nuorenkin metsän ennallistamispoltto
   
 
Älä tapa isäntääsi… ennen kuin on tarpeellista
   
 
Suola tappaa monet, ei Dunaliella salinaa
   
 
Älykkyys – missä kohdassa aivoja se on?
   
 
3,2 miljoonaa euroa sinkkitutkimukselle - osa Tampereelle
   
 
Ammatti ja varallisuus voivat vaikuttaa evoluutioon
   
 
Huono uutinen – saastuminen aiheuttaa 40 % kuolemista
   
 
Ikivanha pyökkimetsä maailmanperintökohteeksi
   
 
Kongon syrjämetsistä löytyi uusia eläinlajeja
   
 
Lepakon elimistö tehokkaampi kuin huippu-urheilijan
   
 
Pelon biokemiallinen koodi – ASIC1a
   
 
Suomen pohjoisin kuusimetsikkö on geenireservimetsä
   
 
Jääkauden jäätikön alla saattaa selvitä hengissä
   
 
Ruokakasvit imevät antibiootteja maasta – edelleen
   
 
Tšernobylin säteily kohtalokas sinitiaiselle
   
 
Torakat oppivat kuin Pavlovin koirat
   
 
Suuri muodonmuutos kasviplanktonin tapaan – hajaannu tai kokoonnu tilanteen mukaan
   
 
Toisen on kuoltava – kaksintaistelu X-kromosomien tyylillä
   
 
Linnunlaulun tutkijat etsivät selitystä änkytykseen
   
 
Vain ihminen osaa heittää – mutta reesusapina pystyy arvioimaan suoritustamme
   
 
Hybridiperuna vähemmän myrkyllinen kuin Suomessa nykyään viljeltävät perunat
   
 
Maailman vaarallisimman myrkkybakteerin geenistö selvitetty
   
 
Yökyöpeliä valvottaa geenimutaatio
   
 
Ihminen ja banaanikärpänen vimmastuvat samojen aineiden vaikutuksesta
   
 
Säteilyä kestävän bakteerin arvoitus ratkaistu?
   
 
Ei seksiä rataseläimille
   
 
Hyvä käytös ja uskonnollisuus voivat periytyä
   
 
Lajien sukupuutto ei vääjäämätöntä ilmastonmuutoksen takia
   
 
Lääkekaappi tyhjäksi, keinosolu elimistöön
   
 
Hevosen perintötekijät pöydälle
   
 
Meren tuoksu pullossa
   
 
Mikrobit eivät sittenkään pärjää missä tahansa
   
 
Kyyneleen arvoitus
   
 
Maailman nopein lihas: 1 000 siiveniskua sekunnissa
   
 
Valtaosa merien yhteyttäjistä tuntemattomia
   
 
Kirahvinkakka ruokavalion pelastus
   
 
Ihmiselläkin geenejä muilta lajeilta
   
 
Antarktiksen merimakkaroilta katto pään päältä!
   
   
 

hae uutisista