Bio

 
 
Maailman metsien suurmuutos on totta
   
 
Muukalaispedot: maailmanlaajuinen uhka?
   
 
Rakkaussuhde suklaaseen näkyy aineenvaihdunnassa – tai johtuu siitä
Suklaaholistin tunnistaa selvästi aineenvaihdunnasta.
  Suklaa joko himottaa tai ei. Tieteellisiä(kin) selityksiä on monenlaisia (katso esimerkiksi Mukavaa mutta tuhmaa – siksi suklaa himottaa).
   Uudessa tutkimuksessa todettiin selvät erot suklaaholistien ja suklaasta piittaamattomien miesten aineenvaihdunnassa (1H-NMR-spektroskopialla). Naisia ei tutkimukseen otettu, sillä hormonimuutosten vaikutus haluttiin eliminoida.
  Suklaan ystävillä oli esimerkiksi alhaisempi plasman LDL-kolesterolipitoisuus mutta suurempi albumiinipitoisuus. Virtsanäytteistä havaittiin, että ryhmillä oli selvästi erilainen ruoansulatuskanavan mikrofloora tai ainakin se toimi eri tavalla. Eroja oli mm. niasiinin ja aromaattisten yhdisteiden käsittelyssä, ja esimerkiksi sitraattipitoisuus oli suklaasta pitävillä korkeampi.
  Saattaa olla, että tietty ruokavalio johtaa elimistön (ja mikroflooran) hienovirittymiseen tietynlaiseen tilaan. Tutkijat toivovat jatkossa voivansa kehittää keinoja, joilla voidaan ohjata yksilön aineenvaihduntaa toivottuun suuntaan ruokavalion avulla ja tutkia erilaisten erikoisruokavalioiden tai elämäntapojen vaikutusta aineenvaihduntaan.
  Tutkimukseen osallistui Nestlén tutkimuskeskus Sveitsissä.
Bio    13.10.2007 18:18 Lähde Human Metabolic Phenotypes Link Directly to Specific Dietary Preferences in Healthy Individuals. Rezzi et al. Journal of Proteome Research. October 12, 2007. American Chemical Society/Study finds that people are programmed to love chocolate.
   
 
Aivosi ovat kuin orgaaninen piirilevy – pelon piiri rakentuu nopeasti
   
 
Ruska – jämätuotetta tai viestintää?
   
 
Fotosynteesi tekee muutakin kuin energiaa ja happea
   
 
Vedenalainen, laimea superliima – kotiloiden salainen resepti
   
 
Jos pohjantyppyjäärältä kysytään, kannattaa nuorenkin metsän ennallistamispoltto
   
 
Älä tapa isäntääsi… ennen kuin on tarpeellista
   
 
Suola tappaa monet, ei Dunaliella salinaa
   
 
Älykkyys – missä kohdassa aivoja se on?
   
 
3,2 miljoonaa euroa sinkkitutkimukselle - osa Tampereelle
   
 
Ammatti ja varallisuus voivat vaikuttaa evoluutioon
   
 
Huono uutinen – saastuminen aiheuttaa 40 % kuolemista
   
 
Ikivanha pyökkimetsä maailmanperintökohteeksi
   
 
Kongon syrjämetsistä löytyi uusia eläinlajeja
   
 
Lepakon elimistö tehokkaampi kuin huippu-urheilijan
   
 
Pelon biokemiallinen koodi – ASIC1a
   
 
Suomen pohjoisin kuusimetsikkö on geenireservimetsä
   
 
Jääkauden jäätikön alla saattaa selvitä hengissä
   
 
Ruokakasvit imevät antibiootteja maasta – edelleen
   
 
Tšernobylin säteily kohtalokas sinitiaiselle
   
 
Torakat oppivat kuin Pavlovin koirat
   
 
Suuri muodonmuutos kasviplanktonin tapaan – hajaannu tai kokoonnu tilanteen mukaan
   
 
Toisen on kuoltava – kaksintaistelu X-kromosomien tyylillä
   
 
Linnunlaulun tutkijat etsivät selitystä änkytykseen
   
 
Vain ihminen osaa heittää – mutta reesusapina pystyy arvioimaan suoritustamme
   
 
Hybridiperuna vähemmän myrkyllinen kuin Suomessa nykyään viljeltävät perunat
   
 
Maailman vaarallisimman myrkkybakteerin geenistö selvitetty
   
 
Yökyöpeliä valvottaa geenimutaatio
   
 
Ihminen ja banaanikärpänen vimmastuvat samojen aineiden vaikutuksesta
   
 
Säteilyä kestävän bakteerin arvoitus ratkaistu?
   
 
Ei seksiä rataseläimille
   
 
Hyvä käytös ja uskonnollisuus voivat periytyä
   
 
Lajien sukupuutto ei vääjäämätöntä ilmastonmuutoksen takia
   
 
Lääkekaappi tyhjäksi, keinosolu elimistöön
   
 
Hevosen perintötekijät pöydälle
   
 
Meren tuoksu pullossa
   
 
Mikrobit eivät sittenkään pärjää missä tahansa
   
 
Kyyneleen arvoitus
   
 
Maailman nopein lihas: 1 000 siiveniskua sekunnissa
   
 
Valtaosa merien yhteyttäjistä tuntemattomia
   
 
Kirahvinkakka ruokavalion pelastus
   
 
Ihmiselläkin geenejä muilta lajeilta
   
 
Antarktiksen merimakkaroilta katto pään päältä!
   
   
 

hae uutisista